Pari sanaa ympäristöpolitiikasta

ympäristö

Peräänkuulutan ympäristöpolitiikassa kokonaisvaltaista ajattelua ja loogisia & järkeviä ratkaisuja sekä kunnallisella- että hyvinvointialueella tehtävissä päätöksistä.  Saan päänsärkyä siitä, kun väännetään lillukanvarsista, kuten vaikka ”saako julkisilla aterioilla tarjota maitoa”-  tyylisistä keskusteluista. Ennemmin haluan, että esimerkiksi päästövähennyksiä etsitään vaikka energiasektorilta: Tampereen tehdessä pienen muutoksen Naistenlahden voimalaan tulos oli merkittävä päästövähennys.

Liian usein keskustelu pyörii pelkästään ilmastomuutoskeskustelussa.  Maanpäällisen luonnon suojelu pitää myös muistaa. Kuntapolitiikassa voi toisinaan käydä niinkin, että ilmastonsuojelun nimissä tehty hanke onkin jyräämässä metsää tai puistoa. Rannikolla on myös käynyt niin, että vihreän siirtymän nimissä on akkutehdasta suunniteltu Itämeren rantaan.   Mielestäni ei edes vihreään siirtymään perustuvat hankkeet voi olla sellaisia, joiden ympäristövaikutuksia ei tarvitsisi huomioida.

Toivon, että ilmasto/luontotoimissa ei mentäisi ääripäihin, vaan toimet olisivat sellaisia, jotka mahdollisimman moni asukas voisi hyväksyä. Tällöin saadaan aikaan myös toimien jatkuvuutta.  En usko myöskään konkreettisten kieltojen toimivuuteen vaan toimien pitäisi olla kannustavia ja yksinkertaisia. Esimerkiksi hävikkiruuan pienentäminen siten että tavoitteena olisi maistuva ruoka ja mahdollisesti lähiruuan suosiminen. Myös on toivottavaa, ettei esimerkiksi joukkoliikenteen lippujen hintoja korotettaisi liikaa, jotta joukkoliikenne säilyy houkuttelevan edullisena vaihtoehtona.

Antto Hautamäki

Keinoja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen

Työttömyyspolitiikka

Kaverit on pyytäneet näkemyksiäni työttömyystoimista niin kirjoitan nyt konkreettisista toimista, mitkä voisi auttaa. Esimerkiksi Tampereella työttömistä alkaa olla jo puolet pitkäaikaistyöttömiä, niin se on jo melkoinen haaste.  Olen keskustellut myös somessa työttömyyspolitiikasta ja minut on toisinaan yllättänyt sekin, että joidenkin mielestä te-palvelut ovat turhia työttömyyden purussa.

Työttömyyspalvelut eivät mielestäni ole oikein toimiessaan hyödyttämiä. Tällöin pitäisi kuntapäättäjien tehdä arvovalinta, että hoidetaanko työttömyyttä, esimerkiksi kytätäänkö vain että työttömyysbyrokratiaa, kuten pakkohaku tulee hoidettua vai autetaanko oikeasti ihmisiä töihin?

Jos halutaan oikeasti vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, on panostettava siihen, että työttömät voidaan yksilöllisesti kohdata. Esimerkiksi kuuluisa pakkohaku on osoitus liian suoraviivaisesti lähestymistavasta. Jos vaikeasti työllistyvä lähetetään ilman sparrausapua työnhakuun, lopputuloksen voi lähes arvata.  Konkreettiset toimenpiteet voivat olla esimerkiksi:

  • Annetaan työvoimapalveluille kunnon resurssit, niin että työvalmentajat voivat perehtyä asiakkaansa ongelmiin hyvin.
  • Omavalmentajien vaihtuvuus on huono juttu. Jos he vaihtuvat liian usein, on pakko aina alusta aloittaa koko historiansa selvittäminen
  • Lähdetään yksilötasolla ratkaisemaan asiakkaan ongelmia, Esimerkiksi autismikirjolaisista vain 30 % on työelämässä mukana. He saattavat mahdollisesti  keskimääräistä enemmän tarvita erityistä tukea työnhakuvaiheen selvittämiseen
  • Tehokkaita apuja voisi olla myös se, että omavalmentajat tms. kartoittavat yrityksistä paikkoja suoraan. Tällöin voidaan päästä käsiksi piilotyöpaikkoihin.

Pohjoismainen työnhakumalli, joka lanseerattiin joskus vuonna 2022 sisälsi arvovalinnan, että resurssit kohdennetaan UUSIIN työttömiin. Tässä näen selvän ongelman, että jos resurssit ovat uusissa työttömissä, niin hyvin helposti sen, että työttömyyden pahetessa pidempään työttömänä olleet jäävät vähemmälle tuelle, vaikka juuri he tarvitsisivat konkreettista tukea eniten. Jos tätä ei ole jo korjattu, se pitäisi korjata nopeasti.

Mitä on aito yhdenvertaisuus?

yhdenvertaisuus

Kaupunkien ja muiden julkisten toimijoiden tulisi muistaa se, että kuntalaisia on paljon erilaisista vähemmistöistä. Minulle vähemmistöt ovat yhtä arvokkaita, eikä esim. kuntien pitäisi antaa mielikuvaa, että joku vähemmistö on toisia tärkeämpi.

Tässä viime vuosien aikana olen esimerkiksi linkedin:ssä nähnyt erilaisia etuoikeuskehiä.  Tällaisissa kehäsysteemeissä on omat ongelmansa: 1) Kuka ensinnäkin päättää sen, mitkä vähemmistöt kärsivät eniten erilaisista haasteista yhteiskunnassa 2) kaikilla vähemmistön edustajilla ei ole välttämättä samoja haasteita, kun olemme YKSILÖITÄ! Lisäksi viime vuosien trendisana on intersektionaalisuus…. mutta esimerkiksi minulle ei tarvitse selittää erillisillä sanoilla, että ihminen voi olla kuulua moneen vähemmistöön samalla kertaa, sillä tiedän asian muutenkin!

Mielestäni AITO yhdenvertaisuus on sitä että  vähemmistöjen edustajia kohdellaan yksilöllisesti ja konkreettiset teot ovat tasa-arvon juhlapuheita tärkeämpi. Esimerkiksi kunnanvaltuustosta pystyy vaikuttamaan kouluasioihin(esim. erityisluokkiin) ja toivottavasti esimerkiksi katuverkoston kunnossapitoon. Nostan tämän erikseen, koska turvallinen liikkuminen myös kunnossapidolle haastavilla keleillä on yhdenvertaisuuskysymys huonojalkaisille.Harmillinen havaintoni on myös, että kunnossapitokalusto ei tunnu sunnuntaisin liikkuvan. 

Hyvinvointialueilla pitäisi kiinnittää huomiota esim. vammaisten palveluihin. Liian usein meidän hyvinvointialue on ollut aamulehdessä johtuen vammaisasioiden huonosta hoidosta. Minulle pysäyttävää oli lukea alkusyksystä se, että kehitysvammainen lapsi ei olisi saanut puheopetusta Pirhassa…. Ymmärtääkö päättäjät, millainen yhdenvertaisuusasia tämä esimerkiksi on?

Pari sanaa työllisyyspolitiikasta

Työttömyyspolitiikka

Vuodenvaihteessa, siis aivan kohta työttömät siirtyvät kuntien vastuulle.   Minulla on kokemusta vastaavan kaltaisesta uudistuksesta: Kolme tai neljä vuotta sitten, kun kaikki pitkäaikaistyöttömät siirrettiin kuntien vastuulla. Tämä siirto ei työttömän perspektiivistä mennyt kitkattomasti. Kaikki työllistymistä edistävät palvelut katkesivat pitkäksi aikaa ja palasivat vasta, kun olin pitänyt meteliä palveluihin päin.  Kovin luottavaisesti en siis odota tätä kohta tapahtuvaa siirtymää.

Työttömyysasioista kautta syksyn puhuttaneet lähinnä leikkaukset, mutta onko kukaan useaan vuoteen huomannut kysellä kunnon työllisyyspalvelujen perään? Työllisyyspalvelujen hyvä toiminta ei tarkooita pelkästään cv:n läpikäyntiä vaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille sopivien palkkatukipaikkojen etsimistä.

Työllisyyspalvelujen tarkoitus ei pitäisi olla ainoastaan pyörittää byrokratiaa vaan auttaa oikeasti työllistymään. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että palveluita vaivaa aliresurssointi ja suuri työttömien asioidenhoitajien vaihtuvuus. Suuri kysymys onkin, että haluaako Tampere maksaa mieluummin sakkoja pitkäaikaistyöttömistä vai auttaa heitä oikeasti työllistymään?

Antto Hautamäki

Koulut & kristillinen kulttuuriperintö & yhdenvertaisuus

Koulut

Kuullessani ensimmäistä kertaa ns. ”Hämeenlinnatapauksesta”, jossa yhdenvertaisuuslautakunta oli määräämässä 1500 euroa korvausta parista konsertista. Tämä herätti monen moisia ajatuksia, joita käyn läpi tässä blogissa.

Ihan ensimmäinen ajatukseni oli se, että mitä ihmettä mahtoi yhdenvertaisuuslautakunta ajatella määrätessään korvaussummaa? Minä epäilen, että esim. koulukiusatut tai ne, joiden inkluusio jollakin tavalla epäonnistuu, eivät tule saamaan yhtä mittavia korvauksia….

Myöskin koulussa ollaan väärään suuntaan menossa, jos tavoitteena on kätkeä kristillinen kultturiperimä,  Se on niin sisäänrakennettu suomalaiseen yhteiskuntaan, että vaikka ei uskoisi kirkon opettamalla tavalla, niin jo yleissivistyksen vuoksi on hyvä tietää esimerkiksi se, mihin vaikka ajanlasku ja kalenteri perustuvat . Se mihin esimerkiksi viikon määritelmä perustuu, ei ole uskonnonharjoitusta.  Muistakin kulttuureista ja uskonnoista ovat periytyneet esimerkiksi tähtitieteen kirjoihin aurinkokunnan planeettojen nimet(roomalaiset jumalat, Merkurius, Venus….) ja en todellakaan näe tarkoituksenmukaisena vaihtaa vakiintuneita nimiä!

Yhdenvertaisuudesta kouluissa haluaisin sanoa vielä sen, että en suosi tasapäisiä ratkaisuja, kun mietitään näitä yleensä kysymyksiä. Maalaisjärkeen perustuvat ratkaisut yleensä tuottavat parhaimmat ratkaisut! Toivon myös, että oikeutta yhdenvertaisuuskysymyksissä saisivat myös sellaiset tahot, jotka eivät huuda kovaa.

Ja hyvää alkavaa joulunodotusta kaikille!

Antto Hautamäki

Täydennysrakennukseen enemmän väljyyttä

Kaupunkiluonto, ,

Nykyään lenkkeilen toisinaan myös alueilla, joissa on tehty hiljattain täydennysrakentamista. Ihmettelen lähes aina kulkiessani, kuinka tiheästi uusia rakennuksia on täydennysrakennettu. Talot ovat niin kirjaimellisesti vieri vieressä, että välissä on korkeintaan kapea ajotie, jos sitäkään. Kaupunkiluontoa ei talon väleihin mahdu.

Ilmeisesti täydennysrakennuksia suunnitellessa ei olla otettu huomioon kaupunkivihreää vaan täydennysrakennusinnossa tunnutaan arvostavan ainoastaan uusien talojen määrää. Juuri kaupungissa olevat metsät/puistot jopa yksittäiset muutaman puun puistikot ovat tärkeitä moneltakin kannalta.

Ensiksi:  pelkkä asfaltti/betoni on huono sitomaan hulevettä, Satakunnankadun kaupunkitulvat ovat mahdollisesti pelkän asfalttiin keskittyvän rakentamisen suoraa seurausta.

Toiseksi: kaupunkivehreydellä on oma merkityksensä kaupunki-ilmaston viilentämisen suhteen. Helteellä esimerkiksi Kalevan Prisman parkkipaikka on kesäisellä helteellä todella kuuma kun siellä ei ole lainkaan varjostavia elementtejä.

Kolmanneksi:  Kaupunkivehreys on tärkeää myös mielenterveyden kannalta. Olen ollut  kauan partiossa ja siitä on kasvanut vahva luontosuhde. Omat lenkitkin siis tuon tuostakin suuntautuvat lähipuistoihin ja esimerkiksi Kaupin metsään.  

 Veikkaan että monelle muullekin kaupunkilaiselle on lähiluonto tärkeää. Siksi toivon, että tarkistetaan täydennysrakennuksen voimassa olevaa linjaa väljemmäksi.

Antto Hautamäki