Aihearkisto: Työttömyyspolitiikka

Keinoja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen

Kaverit on pyytäneet näkemyksiäni työttömyystoimista niin kirjoitan nyt konkreettisista toimista, mitkä voisi auttaa. Esimerkiksi Tampereella työttömistä alkaa olla jo puolet pitkäaikaistyöttömiä, niin se on jo melkoinen haaste.  Olen keskustellut myös somessa työttömyyspolitiikasta ja minut on toisinaan yllättänyt sekin, että joidenkin mielestä te-palvelut ovat turhia työttömyyden purussa.

Työttömyyspalvelut eivät mielestäni ole oikein toimiessaan hyödyttämiä. Tällöin pitäisi kuntapäättäjien tehdä arvovalinta, että hoidetaanko työttömyyttä, esimerkiksi kytätäänkö vain että työttömyysbyrokratiaa, kuten pakkohaku tulee hoidettua vai autetaanko oikeasti ihmisiä töihin?

Jos halutaan oikeasti vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, on panostettava siihen, että työttömät voidaan yksilöllisesti kohdata. Esimerkiksi kuuluisa pakkohaku on osoitus liian suoraviivaisesti lähestymistavasta. Jos vaikeasti työllistyvä lähetetään ilman sparrausapua työnhakuun, lopputuloksen voi lähes arvata.  Konkreettiset toimenpiteet voivat olla esimerkiksi:

  • Annetaan työvoimapalveluille kunnon resurssit, niin että työvalmentajat voivat perehtyä asiakkaansa ongelmiin hyvin.
  • Omavalmentajien vaihtuvuus on huono juttu. Jos he vaihtuvat liian usein, on pakko aina alusta aloittaa koko historiansa selvittäminen
  • Lähdetään yksilötasolla ratkaisemaan asiakkaan ongelmia, Esimerkiksi autismikirjolaisista vain 30 % on työelämässä mukana. He saattavat mahdollisesti  keskimääräistä enemmän tarvita erityistä tukea työnhakuvaiheen selvittämiseen
  • Tehokkaita apuja voisi olla myös se, että omavalmentajat tms. kartoittavat yrityksistä paikkoja suoraan. Tällöin voidaan päästä käsiksi piilotyöpaikkoihin.

Pohjoismainen työnhakumalli, joka lanseerattiin joskus vuonna 2022 sisälsi arvovalinnan, että resurssit kohdennetaan UUSIIN työttömiin. Tässä näen selvän ongelman, että jos resurssit ovat uusissa työttömissä, niin hyvin helposti sen, että työttömyyden pahetessa pidempään työttömänä olleet jäävät vähemmälle tuelle, vaikka juuri he tarvitsisivat konkreettista tukea eniten. Jos tätä ei ole jo korjattu, se pitäisi korjata nopeasti.

Pari sanaa työllisyyspolitiikasta

Vuodenvaihteessa, siis aivan kohta työttömät siirtyvät kuntien vastuulle.   Minulla on kokemusta vastaavan kaltaisesta uudistuksesta: Kolme tai neljä vuotta sitten, kun kaikki pitkäaikaistyöttömät siirrettiin kuntien vastuulla. Tämä siirto ei työttömän perspektiivistä mennyt kitkattomasti. Kaikki työllistymistä edistävät palvelut katkesivat pitkäksi aikaa ja palasivat vasta, kun olin pitänyt meteliä palveluihin päin.  Kovin luottavaisesti en siis odota tätä kohta tapahtuvaa siirtymää.

Työttömyysasioista kautta syksyn puhuttaneet lähinnä leikkaukset, mutta onko kukaan useaan vuoteen huomannut kysellä kunnon työllisyyspalvelujen perään? Työllisyyspalvelujen hyvä toiminta ei tarkooita pelkästään cv:n läpikäyntiä vaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille sopivien palkkatukipaikkojen etsimistä.

Työllisyyspalvelujen tarkoitus ei pitäisi olla ainoastaan pyörittää byrokratiaa vaan auttaa oikeasti työllistymään. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että palveluita vaivaa aliresurssointi ja suuri työttömien asioidenhoitajien vaihtuvuus. Suuri kysymys onkin, että haluaako Tampere maksaa mieluummin sakkoja pitkäaikaistyöttömistä vai auttaa heitä oikeasti työllistymään?

Antto Hautamäki